Hyvä tietää!



Kaikki artikkelit

Pääsiäinen Venäjällä

Pääsiäinen (Па́сха) оrtodoksisista kirkollisista juhlista on ehdottomasti suurin ja tärkein.  Juhlien juhla – kuten usein Venäjällä todetaan.

Оrtodoksinen kirkko juhlii pääsiäisjuhlaa ja Kristuksen ylösnousemusta vanhan juliaanisen kirkkokalenterin mukaan. Vuonna 2014 pääsiäiset sattuvat jälleen samaan aikaan kuin Suomessa eli 20 huhtikuuta.

Vuodesta 1991 kirkollisia juhlia on alettu viettää virallisesti uudelleen. Pääsiäisenä ei Venäjällä ole ylimääräisiä vapaapäiviä, vaan pääsiäistä vietetään vain sunnuntaina ja sitä edeltävänä yönä. Pitkäperjantai kuten pääsiäisen jälkeinenkin päivä ovat normaaleja arkipäiviä.

Ortodoksiseen pääsiäiseen Venäjällä kuuluu mm. pääsiäistä edeltää 40 päivää kestävä suuri paasto. (Вели́кий пост). Paaston tarkoitus on hiljentyä, kilvoitella itsensä ja halujensa kanssa. Paaston aikana lähinnä aikuiset välttävät lihan, maidon, kananmunien ja voin käyttöä. On myös sellaisia paastopäiviä, että kalakin on kiellettyä. Monet ravintolat Venäjällä tarjoavat pääsiäisen ajan paastomenun sitä haluaville.

Pääsiäisen viettoon kuuluu perinteisesti useita tunteja ja yli yön kestävät kirkonmenot, joihin kuuluu ristisaatto. Ristisaatto (крестный ход) on ortodoksisen kirkon kirkkokansan tekemä saatto, kulkue, jossa voidaan esimerkiksi kiertää kirkkoa tai kulkea johonkin kirkolliseen kohteeseen muualla. Saatolla on pitkät, aina varhaiskristillisyyteen asti ulottuvat perinteensä, jolloin muun muassa kastetut kulkivat saatossa. Ristisaatoista järjestetään ortodoksisen kirkon pääsiäisyönä, jossa kierretään kirkon ympäri keskiyöllä ja lauletaan juhlaveisua.

Оrtodoksinen pääsiäistervehdys (христосова́ние): tervehditään suutelemalla kolme kertaa ja lausumalla "Kristus on noussut kuolleista" (Христо́с воскре́се!) Tämän tervehdyksen sisällöstä kertoo myös koristemunissa sekä ikoneissa olevat kaksi kirjainta ХВ. Vastatervehdyksenä lausutaan: ”On totisesti noussut!” (Воистину воскресе!).


Pääsiäisen symboleja ovat värjätyt kananmunat (кра́шеные я́йца), pasha ja kulitsa. Muna on elämän symboli. Munassa toteutuu kaksi elämää: ensimmäinen kanan muniessa sen ja toinen, kun siitä kuoriutuu poikanen.

Tyypillisiä pääsiäisherkkuja ovat  myös pasha ja kulitsa. Itseleivottuja kulitsoja voi ihailla pääsiäislauantaina kirkon edustalle levitetyillä pöydillä. Koristeelliset värjätyt munat ja pashat myös tuodaan kirkoon siunattaviksi.

Ystäville ja tuttaville on tapana lahjoittaa itsevärjättyjä kananmunia, puusta tai muusta materiaalista valmistettuja koristemunia.

vuokramökit pääsiäinen

Palaute

Ylös